Liechtensteinin väestöstä suurin osa kuuluu kristillisiin yhteisöihin. Näistä suurin on katolinen kirkko, johon vuonna 2015 kuului 73,4 % väestöstä ja joka on myös maan virallinen uskonto. Muista kristillisistä yhteisöistä oli protestanttisia reformoituja 6,3 %, ortodokseja 1,3 %, luterilaisia 1,2 %, muita protestantteja 0,7 % ja muita kristittyjä 0,3 %. Muslimeja oli 5,9 %, muitten uskontojen harjoittajia 0,8 %, uskonnottomia 7 % ja määrittelemättömiä 3,3 %.[1]
Liechtensteinin perustuslaki antaa jokaiselle oikeuden valita itse oman uskontonsa. Se myös asettaa valtion vastuuseen kansan uskonnollisten etujen suojelemisesta. Roomalaiskatolisuus on valtionuskonto, joka nauttii valtion täyttä suojelua. Muut uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt voivat toimia moraalin ja yleisen järjestyksen rajoissa. Laki määrää rikosoikeudellisia seuraamuksia vihaan yllyttämisestä uskonnollista ryhmää vastaan, uskonnollisesta syrjinnästä sekä minkä tahansa uskonnon halventamisesta. Kunnat rahoittavat katolisia ja protestanttisia ryhmiä sekä rahoittavat pienempien uskonnollisten ryhmien integraatio-hankkeita. Vuoden 2017 elokuussa opetusministeriö myönsi luvan järjestää ja rahoittaa islamilaista opetusta valinnaisena julkisissa peruskouluissa.[2]